Tämä menetelmä on yksi pieni askel kohti onnellisuutta, ja sitä opettelen käyttämään. Itse asiassa ei se ole edes mikään menetelmä, se on vain tapa olla ja elää. Olen vuosia elänyt sitku-elämää, haikaillut jotain, minkä saavutettuani olisin onnellinen, jotain minkä tehtyäni olisin parempi ihminen. Nyt on aika ruveta elämään tässä hetkessä, tätä päivää, eikä tulevaisuudessa. Aika ruveta olemaan kiitollinen ja nauttimaan siitä, mitä minulla on juuri nyt, tällä hetkellä. Ja aika lopettaa kurkottelemasta asioita, jotka eivät onnea tuo.

Tämä uusi elämäntyyli vaatii hieman harjoitusta, joten yritän nyt aktivoida aivoni ymmärtämään mistä on kysymys. Kirjaan päivittäin ylös kymmenen asiaa joista olen kiitollinen tänään. En ehkä muista tehdä sitä joka päivä, mutta annan sen itselleni anteeksi. Teen sen niin usein kuin muistan ja ehdin.

Tänään olen kiitollinen siitä, että...

1. minulla on neljä ihanaa, rakasta lasta <3

2. voin tänään paremmin kuin pari päivää sitten. Mieliala on tasainen ja jopa onnellinen.

3. saan kohta lähteä ulos pitkälle ja virkistävälle kävelylle syksyiseen luontoon, vetämään keuhkot täyteen kirpeää syysilmaa.

4. olen tänään terve (fyysisesti, ainakin ;))

5. minulla on ruokaa jääkaapissa (mitä siitä että tili on tyhjä, tänään ainakin syön, huomisesta murehditaan huomenna - kun en voi asialle mitään juuri nyt, niin miksi murehtia)

6. minulla on mukava ja viihtyisä koti

7. olen tänään(kin) oivaltanut hitauden ja hiljaisuuden voiman, ja osaan hyödyntää niitä ammentaakseni voimavaroja arkeen.

8. tänään en seiso enää onnellisuuden kynnyksellä, vaan olen olemassa ja elän elämääni nauttien joka hetkestä, jokaikinen päivä. Osaan olla onnellinen tänään. Nautin niistä pienistä asioista, joita saan tehdä juuri tänään, ja nautin siitä mitä minulla on juuri nyt - perhe, lapset, aikaa itselleni, rauhaa, mielenrauhaa.

9. voin tehdä työtä ja asioita omaan tahtiini. Kukaan muu ei voi käskeä tai vaatia minua kiihdyttämään tahtia. Laadin itse omat aikatauluni, ja voin myös itse muuttaa niitä jos ne osoittautuvat epärealistisiksi. Voin itse antaa itselleni anteeksi, jos en pysy omissa aikatauluissani. Olenhan ihminen - vajavainen, inhimillinen.

10. Voin joka päivä aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä. Eilisen epäonnistumiset eivät määrittele tätä päivää. Minulla on tänään yhtäläinen mahdollisuus onnistua, tehdä tästä päivästä itselleni hyvä. Minulla on aikaa, maailman ei tarvitse olla kokonaan valmis tänään. Voin aloittaa jotain tänään ja jatkaa huomenna, tai voin aloittaa uudelleen alusta huomenna. Vain minä olen oman elämäni kriitikko, minun ei tarvitse miettiä eikä välittää siitä, mitä muut ihmiset tekemisistäni ajattelevat. Heidän ajatuksensa eivät tee minua onnellisemmaksi. Minä asetan itse omat tavoitteeni, ja niiden pitää olla suhteessa omaan toimintakykyyni. Minä voin antaa itselleni anteeksi epäonnistumisen - olen ihminen. Minä olen RIITTÄVÄN HYVÄ tänään.